Viime viikolla LVI-suunnittelijakin sai piirrellä meidän kylppäriin unidrainit. Kun en vaan päässyt yli, niin en päässyt. Raksa-autoakin on alettu suunnitella raksamiehen johdolla. Itse olen pysytellyt taka-alalla kommentoiden vuoronperään, että sen pitää olla sit tosi halpa ja huonokuntoinen raksa-ajan auto tai sitten, että sen pitää toimia kakkosautona, ja kestää työmatka-ajoa eläkeikään! En varmaankaan helpota etsintää.
Tähän viikkoon kuului edelleen kiintokalustesuunnittelua, vakuutusten ja niiden omavastuuosuuksien valintoja, lisää päätöksiä ja edelleen puun kaatoa. Talon korkokin tuli tuossa eräänä päivänä mitattua ja merkittyä kaivonkonemiehelle tiedoksi puun runkoon.
Tarjouspyyntö rautakaupoille saatiin kirjattua joskus puolen viikon paikkeilla teinarin nukkumaanmenon jälkeen. Pyyntö sisälsi laastia, monenlaista terästä ja jotain sellaista, jonka tarkoitusta en ymmärtänyt lainkaan, mutta kirjasin sen silti kiltisti tarjouspyyntöön. Ensimmäinen tarjous tuli torstaina. Nopeaa toimintaa, K-Rauta Naumanen!
Nyt on kaadettu lisää puustoa. Joukon jatkona kaatui se valtavan kokoinen, upea mänty, joka seisoi tukevasti keskellä tonttia. Itse en ollut todistamassa tuota tapahtumaa, mutta ajatuskin kirpaisee. Päätä pahkaa tuo puu ei kuitenkaan kaatunut, vaan olimme harkinneet sen kohtaloa jo kauan. Emme olisi siitä tahtoneet luopua, mutta sen oksat olisivat ulottuneet takaterassin katolle, ja saattaneet aiheuttaa joskus jopa enemmänkin harmaita hiuksia. Puuvanhuksen runko oli kuitenkin metsurin (lue: miehen) mukaan niin paksu, että se saattaa sittenkin jäädä elämään tontillemme muulla tapaa kuin lämpönä ja leimuna talvisessa takassa. Käsittämätöntä mielestäni, että mies on kaatanut ja urakoinut kaikki puut aivan yksin. Supermies.
Tontilla on käynyt jo kova kuhina kun sinne on ajettu täyttömaata pihan alusiksi. Eilen sitten täyttömaatakin tasoiteltiin ja raivattiin pois Daewoo Doosanin tieltä. Ensi viikolla alkaa sitten ihan oikeasti tapahtumaan jotain muutakin kuin hiekan kasaamista ja levittelyä. Tästä syystä huomenna on varmennettava talon paikka. Eli eikun askelmitat kuntoon riittävillä unilla.
En tiedä mikä on kun uni ei tunnu riittävän millään ja silmäkulmassa on kestona elohiiri..johtuuko sitten rakennussuunnittelustressistä vai työtilanteesta: uuteen tehtävään siirtyminen vaatii edellisen tehtävän erinomaisen paketoinnin. Koiruus on jo unilla, sillä oli aika isoja leikkikavereita puistossa ja taisi joutua jossain välissä joukon alimmaiseksi. Kohta sillä on onneksi ihan oma puisto ja saa vapasti valikoida keitä sinne tulee leikkimään. Nyt poikki ja pinoon zZzz
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti