Kiviset ja multaiset, mutta hyvin onnelliset

Omassa kodissa asuminen on sitten aivan upeaa. Ei muuta voi sanoa. Onhan muutos meille ollut hyvin suuri monessa suhteessa. Muutimme sekä motivaatiokämpästä uuteen omakotitaloon että myös kaupungista maalle. Luonnon läheisyys on meille ollut suuri ilo. Linnut jaksavat yhä lauleskella aamusta alkaen ja meistä on hyvää vauhtia kehittymässä melkoisia lintubongareita. Paras havainto tähän mennessä on ollut viimeviikkoinen räiskyvän keltainen lintu, kuhankeittäjä ja se urospuolinen versio. Aika upea ilmestys!

Omassa kodissa on jo verhotangot sekä verhotkin paikoillaan. Vallilasta tilatut pellavapaneelit maksoivat kuutisen sataa, mutta ovat olleet sen veroiset - yksinkertaiset, eivätkä piilota kokonaan upeita hirsiseiniä olohuoneessa ja tupakeittiössä. Muutoin sisustustyöt ovat vielä pitkälle keskeneräisinä. Aulasta puuttuu edelleen senkki ja kaksi makuuhuonetta (lastenhuone ja vierashuone) odottavat vielä todellista somistamista. 

 

Pihatyöt kuitenkin ovat nyt käynnissä toista viikkoa. Tontilla on möyrinyt kolmenlaisia järeitä koneita. Kiveä on pyöritelty, nosteltu, aseteltu ja pengerryksiä muodostettu, tasoja rakenneltu. Tänään konetyöt jatkuvat vielä ja toivomme, että valmista tulisikin vielä tämän päivän aikana niiden osalta. Sen jälkeen varsinainen käsityöosuus saa alkaa. Luvassa on nurmikon pohjustustöitä, kylvöä ja istutuksia. Näitä riittää varmasti pitkälle syksyyn. Pihalle piirrustin Itä-Etelä -suuntaan varsinaiset oleskelualueet kun taas pohjoisessa on lähinnä hyötypihaa ja lännessä sisäänkäynti autotalleineen ja parkkialueineen.

Kasvien on tarkoitus olla tähän normaaliin ympäristöönsä sopivia. Suunnitelmissa on ainakin katajaa, kanervaa, tuijia, varjoliljaa, kuunliljaa ja pensaista puolestaan jasmiketta ja lumipalloheittä, puista jotain hedelmäpuuta (ehkä omenapuu). Suurimmalle osalle näistä kasveista on jo paikat tiedossa. Pensaita istutetaan etupihan pengerryksien nurmirajaan, samoin hedelmäpuiden paikka on etelä- ja länsipihan rajoilla. Kovin paahteisia paikkoja pihallamme ei ole, sillä olemme jättäneet pihan reunoille valtavia petäjiä, jotka kuumimpina aikoina varjostavat osaa itä- ja eteläpihoista.

Vaikka tekemistä pihoissa riittää varmasti nyt ja tulevaisuudessa niin piha on aivan ehdottomasti unelmapihani. Mitään muuta en koskaan olisi voinut pihalta toivoa. Tämä piha tarjoaa monimuotoisuutta, luonnonmukaisuutta (kaikki kivet ovat omalta tontilta) ja mielenkiintoisuutta. Olen aivan ihastuksissani! Tervetuloa vaan katsomaan tätä hiomatonta timanttia!

Voiko ihanammin aamu enää alkaa!

Eilinen oli ensimmäinen muuttopäivä, tai paremminkin muuttoilta, sillä raksamies vapautui muuttoon klo 16 ja alun perin suunnitelmissa oli viedä joitain tavaroita illalla ja jatkaa sitten toden teolla lauantaina. Arvatenkin olimme niin innoissamme tästä suuresta muutosta, että ehdimme eilisen aikana jo tuoda paikoilleen muun tavaran ohella olohuoneen sohvan, ruokailuryhmän, ja mikä tärkeintä sängyn. Niin, olemme nyt nukkuneet ensimmäisen yön Havurinteellä, nams.

Koiruus otti koko muuttopäivän varsin löysin rantein. Aivan lopussa se vasta heräsi todellisuuteen ja alkoi vastahakoisesti katselemaan meitä käsittäen, että edessä on automatka. Matka taittui ihan mukavasti pakussa, pienehkö koiramme kiipesi miltei heti lähtökuopissa istumaan syliini - pelkääjän paikalle. Yöllä havurinteen herraskoira piti huolen siitä, ettei meille tule tunkeilijoita ja haukahtikin muutamaan otteeseen vieraita ääniä. 

Pian jatketaan punnerrusta ja tuodaan kirjoituspöydät, kirjahylly kirjoineen ja tietenkin varaston sisältö kotiin. Täytyy sanoa, että kyllä tämä muutto on paras muutto ikinä!

Loppujupinoita

Tällä viikolla sähkömies teki viimeisiä päiviä töitä kodissa. Loputkin pistorasiat, katkaisijat, spotit ja työtilan valaisimet saivat paikkansa kodissamme. Raksamies teki jälleen pitkää päivää ja puunasi viikonlopun jäljiltä yhteisen urakan jälkeen pesemättä jääneet ikkunat, lattiat ja vaatekaapit. Raksanainen puolestaan pakkasi motivaatioloukussa ja uuteen kotiin onkin kulkeutunut monta laatikollista ja jätesäkillistä tavaraa raksamiehen kyydissä. Liinavaatteet ja pyyhkeetikin ovat jo paikoillaan uusissa kaapissa, oih ja uskomatonta, mutta totta - uusia mahtuu vielä lisää. Voi tuota kaappitilan ylellistä määrää. 

Toki on edessä vielä paljon tekemättömiä töitä eikä tässä päästä sammaloitumaan kovinkaan pian. Sisällä sittenkin vielä muutama silaus mm. pyyhekoukut, verhotangot ja tietenkin se varsinainen sisustaminen. Ulkona tekemättöminä toki ne pihat ja ulkomaalaus - tehdään tulevina iltapuhteina. Ihan pikkujuttu!

Piipahdin tänään Sokoksella sisutustyynyjä ja verhoja näpläämässä, vaikka tarkoitus olisi ollut olla palauttamassa työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lopullisia palkkatietoja vakuutusyhtiölle, mutta sepä oli jo ehtinyt sulkea ovensa. Siinäpä bussia odottaessani ehdin hyvin ostamaan ihanat pellavatyynynpäälliset! Melkein yhtä hyvä teko..

Varsinainen muutto alkaa perjantai-iltana. Ehdin siis vielä huomisillan ja koko perjantain pakata vimmatusti. Nyt tämä ei niin pahalta tunnukaan. Erityisesti helpottaa se, että loppusiivous tulee ulkoa ja itse voi varsinaisen kamojen roudaamisen jälkeen keskittyä purkamiseen ja muuttopölyjen puunaamiseen uudessa kodissa. Ja tietenkin saunomiseen, ah. 

Mitä muuta tähän kaikkeen liittyy: kaikki on väsyneitä. Siitä esimerkkinä se, että eilen aamulla raksamies jätti avaimet kotiin ja tuli sitten appilan pakulla hakemaan raksanaisen avainta töistä. Tänäaamuna raksanainen sulki oven töihin suunnatessaan ja samalla ymmärsi,e ttä se eilen nipusta irrotettu avain oli jäänyt eteisen lipaston päälle. Niinpä raksamies kiikutti sitten vuorostaan omaa avaintaan kesken työpäivänsä raksanaisen työpaikalle. 

Näiden kommelluksien lisäksi pari päivää sitten koiramme avasi pahvilaatikon, johon oli varastoitu joitain koirulin tarvikkeita. Sisältönä oli mm. muovinen pentuajan juomakuppi, muutamaan kertaan riepoteltu lelumetso, talvitakin säilytysmuovi ja jonkin koiranmuonaostoksen kylkiäisenä saatu "pennusta koiraksi" opetusvideo. Voitte varmasti jo kuvitella miltä kotona näytti raksanaisen töistä kotiin saapuessa..hauskinta oli kuitenkin se, että keskellä olohuoneen mattoa lojui paketistaan avattu opetusvideo ikään kuin vihjeenä, että kaikki ei ole mennyt ihan nappiin tuossa kasvatuksessa..sitten jo hiukan naurattikin.

Kuva, toinenkin

Niin siinä vaan käy, muuttopäivä lähestyy ja koti alkaa olla valmis. Alla kuvassa omasta mielestäni todella hyvä lattiavalinta koirakotiin, Tarketin Sherwood Oak Suede. Ihastuin kyseiseen lattiaan jo internetissä sisutuksia ihastellessani. Tuossa vaiheessa taisimme vasta olla niissä kivisissä ja soraisissa puuhissa, joten oli pakko käyttää aikaa myös unelmoiden jostain valmiista. Lattia löytyikin onneksemme paikallisesta liikkeestä ja saimme jälleen kannattaa alueella toimivaa yksityistä toimijaa.

Lattia on edelleen mieleeni, enkä missään vaiheessa ole tullut katumapäälle. Lattialistat hankimme paikalliselta toimittajalta, jonka sahalla noinkin söpöt kuviot listoihin uurrettiin. Seinän värinä tässä Tikkurilan ajopuu, joka myös hyppäsi esille värikarttoja ensi kertaa katsoessamme. Suurin osa sisustuksen valinnoista onkin käynyt erittäin (liiankin?) helposti. Tästä syystä sitten raksalle meno uusien sisustustöiden jälkeen oli usein varsinainen jännitystarina. Kukapa noviisi sitä ennen näitä puuhia tietäisi osaako sommitella värejä yhteen, vaiko eikö. Maalattua on vissiin tullut viimeksi lukiossa. Siitähän, ei juurikaan ole aikaa :)

Tässä katsaus saunaan. Tämäkin on sellainen tunnelma, josta olimme jo kauan unelmoineet. Tiesimme miltei heti,e ttä lauteiden on oltava vastakkain toisiaan, valaistuksen on oltava hämärä ja tunnelman hiukan savusaunamainen. Lauteiden materiaalia ja väriä pohdimme hetken, mutta tämä oli selvästikin juuri oikea valinta. Vaaleus keventää mukavasti hämärää tunnelmaa. Kiukaasta puuttuu vielä kivet, eikä ensimmäisiä löylyjä ole vielä heitelty. Mutta varmaankin aika pian..

Tunnelmantuoja

"Terve löyly, terve lämmin, terve kiehuva kivonen, puun löyly,

häkärän lämmin, kiven kiukku-hengelisen!

Lähe nyt pois jo hiien hönkä, himmene paha häkärä, syömästä, kaluamasta,

tämän ihmisen ihosta, tämän pojan polven päästä!"

Suomalainen kansanruno

Rentouttavaa viikonloppua kaikille toivottavat havurinteen herrasväki!



Nopea tilannekatsaus

Putkimiestä ei sitten näkynyt sovittuna ajankohtana, eikä mitään ilmoitustakaan kuulunut. Raksamies soittelikin sitten perjantaina LVI liikkeeseen asiaa selvitellen. Oli kuuleman mukaan joku hankala case, joka piti saada valmiiksi kuun vaihteessa. Mielestäni on aivan uskomatonta, että rakennusalalla tällainen on aivan tavanomaista. Kenenkään ei näemmä mitään tarvitse ilmoitella itsestään, mikäli myöhästyy tai peruu kokonaan tulonsa. Tästä tietenkin voi lähteä liikkeelle melkoinen lumipalloefekti. Saa nähdä mitä tässä vielä tapahtuu..nythän siis olemme virallisesti irtisanoneet vuokra-asuntomme ja elämme uskossa, että putkityöt ja sähkötyöt on valmiina pääsiäisen, viimeistään vapun tienoilla.

Eilen käytiin muuten viemässä Havurinteelle pesukone, jonka matka uuteen kotiin taittui oikein hyvissä tunnelmissa anoppilasta saakka. Kaveriksi se sai koiran, joka syystä tai toisesta tykkäsi pitää nenuaan pesukoneen nurkkaan tuettuna. Kenties ikävöi anoppilaan ja nuuskutti siitä tuttua tuoksua ;) Tämä pesukoneen siirto tapahtui siis viikonloppureissun ja n. 1000 ajokilometrin jäljiltä, eikä kukaan ollut edes rätynen. Hyvä me!

Koiruus ei ollut aikoihin käynyt Havurinteellä, ja voi sitä iloa kun se pääsi ensimmäistä kertaa tassuttelemaan valmiille lattialle. Oli todella hienoa nähdä kaveri niin iloisena siinä ympäristössä. Lämpöjäkin oli hiukan nostettu ja tunnelma oli kovin kodinomainen kun kaikki lattialistatkin tuntui olleen paikoillaan. Katosta roikkui vielä joitakin johtoja sieltä täältä. Mutta mitä minun silmäni sitten näkivätkään: keittiö oli jo aivan toista maata kun kodinkoneet oli nostettu paikoilleen. Vau. Sähköt niihin edelleen on liittämättä, mutta kädet ristissä odotamme, että sähkömies pääsee paikalle tällä viikolla. Odotan niin sitä hetkeä kun sähkömies ilmoittaa tehneensä sähkötyöt.

Saunakin oli viimenäkemältä muuttunut todella paljon - se on nyt valmis! Voi, miten olen tyytyväinen tuohon meidän kylpyhuoneeseen ja saunaan.

Viimeistelyä ja vieraita

Viime viikonloppuna raksalla kävi jälleen ystäviä tutustumiskäynnillä. Suosittelen muuten muillekin pienen ja vilkkaan arvioijan käyttöä raksalla - melko nopeasti huomaa, jollei ole muistanut ottaa huomioon lapsiperheiden tarpeita :) Nyt on sitten ekat vaipatkin Havurinteellä vaihdettu! Hurray! 

Miltei kaikki pinnat (lattialaminaatit, laatat, kattopaneelit, tapetit ja sisämaalit) olivat paikoillaan ja saunaakin oltiin alettu rakentamaan. Joitakin listoja puuttui edelleen, samoin kuin sähkötöitä ja valaistusta. Tällä viikolla odotamme myös putkitöitä tehtäviksi ja saamme vihdoin paikoilleen myös hanat ja pytyt. Mitä unohdan vielä?

Irtisanomisilmoitus motivaatiokämppään on jo tulostettu ja se tullaan toimittamaan tällä viikolla vuokranantajalle. Ihanaa päästä tästä kurjasta kämpästä eroon. Alla hiukan tunnelmia taannoiselta tapetointikurssilta.

Pituus on näissä puuhissa etu

Tässä hyvin palvellut jakkara..

Vatupassi kokeneissa käsissä

Eroon motivaatiokämpästä ja lähemmäs luontoa

Huhhui, miehet ovat tänään urakoineet kodinhoitohuoneen kiintokalusteet paikoilleen. Hiukan hämmennystä herätti vielä altaan paikka, joka jätettiin jokseenkin leijuvaan tilaan viimeksi asiaa pohdittaessa. Olisiko siis hyvä, että allas olisi keskellä tasoa vai pitäisikö sen sittenkin olla siinä reunassa, josta on käynti meidän synkkääkin synkempään kotiSPAhan ja saunaan? Reunaan laitettaessa jäisi keskelle enemmän työskentelytilaa, mutta toisaalta kylppärin oven vieressä olisi hyvä olla hiukan tasoa, jolle asettaa vaikkapa sitten ne korut - tai käänteisesti kylppäristä ulos tullessa tasoa jolle asettaa se jääkylmä saunajuoma! Kuvassa juuri tuo pyykinhuoltopuoli KHH:sta, jonne allas tulee. Vasemmalta käynti kotiSPAhan ja oikealta tupakeittiöön. Toisella puolella KHH:ta sitten istuintilaa ja lisää tasoa ja kaapistoa.




KODARI - pyykinhuolto



Joskus nämä pienet tuntuvat niin suurilta kysymyksiltä. Niihin voi jäädä jumiin vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Kuitenkin kaikki alkaa tuntua jo nyt niin konkreettiselta. Olen onnesta soikeana kun pääsen itsekin katsomaan edistymistilannetta vielä tänään, ihanaa!



Hiukan harmaita hiuksia aiheuttaa ajatus siitä, mitä muutto merkitsee. Puunausta, hinkkausta, pesua, pyyhkimistä, imurointia, pakkausta, roskakassien kantamista ja sitten vielä lisää kantamista, kalusteiden kantamista, laatikoiden raahaamista, loputonta siivoamista ja puhtaanapitoa. Hmh, pitäisköhän anoa lomaa tähän muuttoon ja unohtaa ne kesälomareissut, joihin jo muuten lennotkin maksettu?



No, mutta nyt koiraa ulkoiluttamaan.

Tapetit seinissä ja talit lattioilla..

Tapetointi olikin mukavaa puuhaa kun mukaan saimme monta taloa tapetoineen mestaritapeteeraajan. Neljä huonetta tapetetoitiin yhdessä rykäyksessä. Raksanainen oppi tämän prosessin aikana monta asiaa tapeteista ja niiden ominaisuuksista. Myös se kävi ilmi, että työvälineet olivat hieman puutteelliset..ja nenäliinatkin saatiin kulutettua viimeistä pakettia myöten. Tämä ei johtunut flunssasta tai herkitymisistä, vaan siitä, että mukaan ei ollut lähtenyt mikrokuituliinaa, jolla olisi voinut liisteriä tapetista pyyhkiä. Ensi kerralla saattaa tulla valittua tapetti jopa niin, että yhtenä kriteerinä on materiaalin tapetoitavuus, liisterin kestävyys ja miksei myös pestävyys.

Takkakin oli saanut loppuviikosta lopullisen pintansa. Olimme todella tyytyväisiä tulokseen. Mustaa siitä ei sitten kuitenkaan päädytty tekemään, vaikka aluksi olimme sitä pitäneet miltei varmana ratkaisuna. Nyt siis takkamme on alttiina kaikille tassunjäljille. Täytynee pitää entistä parempi tassutarkistus ennenkuin päästää karvakorvan pomppimaan tupaan tai tottua siihen, että maailma ei ole täydellinen paikka ja elämä saa näkyä silmäkulman lisäksi takan kulmassa!

Ensi viikolla Havurinteelle saapuvat kodinkoneet ja keittiön kivitaso. Sitä ennen kiintokalusteet asennetaan omille paikoilleen kodinhoitohuoneeseen, veskiin ja vaatekaapit makuuhuoneisiin. Nyt lähdemme huuhtomaan laattoja kiintokalusteiden asentamista varten, hiphei!

P.S. Eilen teini-ikäinen (edelleen?) koiramme oli piiiiitkästä aikaa tylsistynyt yksinoloon, jota on selvästi ollut aivan liikaa raksan aikana. Kaveri oli kokeillut hampaitaan punoskoriin, jossa säilytimme kynttilöitä ja tuikkuja. Siinä samassa oli tietenkin sitten tullut hiukan puraistua paria kynttilääkin. Kivannäköinen kämppä odotti siis raksailijoita eilen kun lattialla lojuivat valkoiset puoliksipurrut pöytäkynttilät, niistä pureskellut talirouheet, tuikut, niiden aukirevityt muovipakkaukset ja melkoinen kasa hääaskartelua varten hankittuja pieniä kristallihelmiä. Tästä seuraamuksena kaveri sai kokea puolen illan mittaisen jääkauden.

Varaslähtö ekotekoon inhimillisen mittakaavan puitteissa

Hirsitalon rakentaminen on vuoden 2012 alusta energiateko, sillä sen valmistamisen aikana syntyy energiaa enemmän kuin sitä kuluu. Uusimman hirsitalolehden mukaan hirsitalon valmistaminen on moninkerron energiatehokkaampaa kuin esimerkiksi kivitalon valmistaminen. Uusien määräysten osalta energiaystävällisyyden tarkastelussa siirrytään aiempaa kokonaisvaltaisempaan elinkaariajatteluun. Lämmitysjärjestelmissä suositaan ympäristön kannalta suotuisia järjestelmiä. Noh, otettiinpa nyt varaslähtö ekotekoon kun muutetaan määlämpölämmitteiseen hirsitaloon jo vuonna 2011.

Mitäs meidän kotiin nyt kuuluu? Maalari on ollut ahkerana viime aikoina kuten myös kirvesmieskin. Kotiin on saatu maalattua tuulikaapin seinä, eteisaulan seinät, makuuhuoneet ja kodinhoitohuone. Sävyt ovat täydellisen sopivia luonnon siimekseen havurinteelle. Haasteita ovat olleet kaikkien sävyjen sovittaminen hirren kanssa. Tehtävä on ollut mieluinen, sillä tuohon luonnonmateriaaliin on ollut helppoa muodostaa eräänlainen rakkaussuhde :)

Kaikessa suunnittelemassamme on ollut lähtökohtana oma arki ja sen sujuminen, ei niinkään visuaalisuus tai viehätysvoima. Taloa ei ole tehty näyttelytaloksi vaan nuorelle avioparille ja heidän vauhdikkaalle koiravesselilleen miellyttäväksi miljööksi. Kaikki huoneratkaisut on pohdittu päivänkulun ja arkipäivän toimintojen pohjalta, inhimillistä mittakaavaa seuraillen. 

Pintojen valmistuessa jännitys tiivistyy. Raksanainen on ollut pintojen valinnassa se kantava voima, kun taas Raksamies on toiminut projektipäällikkönä, rakennusmiehenä, rakennusapumiehenä, hankintapäällikkönä, siivoojana, maalarina, mestarina ja asiantuntijana. Tämä merkitsee myös sitä, että jos joku pinta ei raksanaista miellytä, voi täysin syyttää itseään. Nyt paikoillaan ovat jo keittiön kaapistot, jotka odottavat kivitasoa saapuvaksi. Olen todella tyytyväinen keittiöön, kokonaisuus on herkullinen, aivan ihana minun makuuni! Tunnelma on mielestäni keittiössä Alvaraaltomainen - suomalaista ajatonta muotokieltä. 

Artekin sivuilla luonnehditaan Aaltoa näin: "Aallon arkkitehtuuri on hyvin suomalaista. Se on lämpimän humanistista ja vahvan individualistista. Aallon rakennukset saavat erityislaatuisen estetiikkansa dynaamisesta suhteestaan luonnolliseen ympäristöönsä, inhimillisestä mittakaavastaan, erinomaisesti toteutetuista yksityiskohdistaan, uniikista materiaalikäsittelystään ja nerokkaasta tavasta käyttää valoa."

Nerokkain tapa käyttää valoa meillä lienee havurinteen kuusikon läpi oleskelutiloihin suodattuvat auringonsäteet. Suunnittelimme myös talon sijoittelua suurelle tontille päivärytmin mukaisesti. Pyrimme siihen, että makuuhuoneet olisivat nukkumiselle otollisia, eikä aurinko paistaisi kesällä suoraan olohuoneeseen koko päivää. Ulkona on tilaa auringonotolle ja tilavilla terasseilla voi pitää sadetta kahvikupposen ääressä!

Lopuksi vielä hiukan tunnelmointia värisävyjen tahtiin. Maalarinvalkoinen lienee lähimpänä tehdasmaalattuja standardivalkoisia kuten ovia ja oven karmeja.

Ajopuu

Brie

Tofu

Maalarinvalkoinen

Kiintokalusteet kotona!

Kylläpä Raksanainen on pinteessä kovassa kun raksalle on jo kiintokalusteet tulleet viime perjantaina, mutta itse en ole niitä päässyt katsastamaan. Paketeissahan ne vielä siellä lojuvat kun asennustiimi aloittaa työnsä vasta ensi viikolla. Mutta silti, pitäisi päästä katsomaan. Viikonlopun aikana on nähtävästi myös kodari ja kylpyhuone saunoineen saaneet laatoituksensa myös lattioihin. Kylläpä on kova hinku päästä näkemään tuotakin ihmettä. Synkkäähän siitä tulee, se on selvä. Lisäksi sisämaalaustyöt on hyvällä mallilla. Kohtahan tässä pitäisi alkaa tapetoimaan. 

Motivaatiokämppä alkaa todellakin tuntumaan kevättä kohti entistä ikävämmältä ja haaveet uudesta pinnasta, miellyttävästä sisäilmasta ja omasta pihasta mylläävät entistä kiivaammin. Odotan myös todenteolla sitä, ettei joka kerta kaapin ovea avatessa tule selkään mieletöntä tavararyöppyä, vaan tavaroille on paikkansa, tilaa ja väljyyttä. Nyt on sellainen kaaos kaikkialla kun vierashuoneestakin on tullut varasto, jossa on säilötty kaikkea keskuspölynimurista kiukaaseen ja kiviin. Ajatelkaas nyt, meillä on jo pidemmän aikaa ollut huone, jossa on kiuas kivineen, muttei saunaa! Jokohan pääsisi vapuksi saunaan...

Nyt on muuten jo muutamaan kertaan ajatusmalli toiminut niin, että raksasta on tullut koti. Tulee siis puhuttua niin, että kotona tapahtuu sitä tai tätä ja että kiintokalusteet on nyt jo kotona. Ihanaa! 

Kokemusta listojen maalaamisesta arvon rakentajat?

Havurinteellä tapahtuu nyt pintatöitä valtavalla vauhdilla. Tuulikaapin lattia ja wc:n lattia ovat saaneet ansaitsemansa laatoituksen. Kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen katot on paneloitu. Saunan paneelit samoin seinissä. Ensi viikolla saadaankin ihmetellä kiintokalusteita raksalla. 

Sisämaalit on valittu. Haasteena onkin nyt talon kehystäminen sopivilla listoilla. Hirsitaloissa kattolistat ovat usein joko samannäköiset kuin seinät tai katto, mutta myös täysin valkoisia listoja on käytetty - erityisesti vaaleaksi käsitellyn lamellihirren kanssa. Jalkalistat valitaan usein lattian sävyn mukaisesti, mutta tässäkin on käytetty lattian sävystäkin poikkeavaa valkoista. 

Katossa on sävyltään valkolakattua kuusipaneelia (Uulan kuultomaalikäsittely) ja haluaisimme listojen kehystävän kokonaisuutta ollen selkeästi vaaleammat, jopa valkoiset. Nyt olemme kuultomaalanneet listat kolmeen kertaan Uulatuotteen kuultomaalilla. Lopputulos ei ole tarpeeksi vaalea vaan aika pitkälti sulautuu seinän ja katon sävyyn. Kuinka saada listoista siistit ja valkoiset?

Kuvissa hiukan selvennystä listoitusseikkoihin. Kuvat blogista sisutusjasepustus, jotka otettu Kuopion asuntomessuilta 2010, joilla itsekin kävimme, mutta kuvaaminen jäi fiilistelyä vähemmäksi.

Kuopion asuntomessut, Kissankulma (blogista sisustusjasepustus)

Kissankulma (blogista sisutusjasepustus)

Lämpöä ja rakkautta pakkasen keskelle

Talo se vaan valmistuu hurjaa vauhtia. Tässä parin kuukauden aikana on jälleen otettu suuria harppauksia eteenpäin. Yhtenä suurimpana askeleena kuitenkin raksalaisten vihkiminen ja upea hääpäivä 12.2.2011. Hääjuhla oli todella ikimuistoinen ja kaikinpuolin onnistunut, ruoka jopa ylitti hääparin unelmat. Häiden jälkeen on ollut entistä enemmän aikaa myös raksanaisen perehtyä sisutuksellisiin seikkoihin tulevassa kodissa. 

Palattakoon kuitenkin ajassa hiukan taaksepäin. Joulun aikaan raksalla saatiin takka muurattua pystyyn, väliseiniä pystytettiin, villotettiin, levytettiin ja lisäksi alettiin jo kittaamaan ja hiomaan. Samoin kosteiden tilojen tiiliseinät pystytettiin joulun jälkeen. Tammikuun ensimmäisellä viikolla takassa paistettiin jo ensimmäiset makkaratkin. Herkkua oli. Takkaa oli määrä lämmitellä hissukseen kuivumisprosessin aikana. 

Kaikesta pitää olla perillä

Ekat makkarat Havurinteen takassa käristettynä

Tärkeimmät työkalut?

Missä se emännänjatke ny on?

Tässä kuvattiin takkaa..

Kittiä, kiitos!

Esko lumilinkona

Lunta tuntui tulevan valtavalla vauhdilla ja joka kerta tontille tullessa oli vastassa valtavat kinokset.Lumiaura kutsuttiin paikalle pariin kertaan tekemään tilaa talon ympärille. Näin saatiin myös maalämpöpumppu siirrettyä tekniseen tilaan mies- ja konevoimin. Tässä suurena apuna oli ystävämme SS:n miesvoimat. Sähkönkulutus pysähtyi siihen paikkaan kun saatiin maalämpö käyttöön ja rakennuslämmittimet jätettiin nurkkaan pölyttymään. 





Seinien parissa vietimme aikaa jonkin tovin. Tätä työtä häiritsivät ainoastaan raksalaisten polttarit, jotka vietettiin lumisissa tunnelmissa. Kittaamisen ja hiomisen jälkeen siirryimme hirsien käsittelyyn. Kuultavaa vaaleaa hirttä saatiin Uulatuotteen Ilonalla ja lopputulos oli erinomaisen hyvä. Tästäkin voimme kiittää raksamiestä, joka vietti monta iltaa aiheeseen perehtyen. Apua saatiin myös lehtiä lukemalla (Hirsitalo) ja Kuopion asuntomessuilta otettuja kuvia selaamalla. Parempaa tunnelmaa emme osanneet edes odottaa.

Kulman kittausta

Täplätalo

Uulalaa, mikä Hirsi tulee Uulalla!

Hirsien jälkeen siirryimme kattopaneelien käsittelyyn samalla tuotteella. Kosteita tiloja vesieristettiin jo ja kattoja alettiin paneloimaan heti seuraavana päivänä panelien kuivuttua. Sähköjä on vedetty ja asennettu aina joka välissä; valojen putkitukset ja johdotukset tehtiin ja lopullinen sähköpääkeskus saatiin paikoilleen ja luovuttiin väliaikaisen mökkikeskuksen käyttämisestä. Mökkikeskus oli erittäin toimiva ratkaisu meille. 

Raksalla on rankkaa.

Raksamies porasi lattiaan pari reikää odottamaan ensiviikkoista laatan kosteusmittausta. Projekti oli hiukan henkeäsalpaava, sillä ennen lattian valua oli mittauspaikat jääneet merkkaamatta. Tämä merkitsi sitä, että reikää poratessa riski osua vesikiertoiseen lattilämmitysputkeen oli kohtalainen. Valokuvien perusteella raksamies navigoi kaksi paikkaa ja hikikarpalot otsallaan teki reiät valuun. Suihkua ei tullut.

Tällä viikolla saatiin jo ihastella laattoja kylpyhuoneen ja wc:n seinissä. Synkkää tulee, niinkuin laatoittaja itse asiaa kuvasi kylpyhuonetta laatoittaessaan - meidän kielellämme tämä tarkoittaa tunnelmallista :) Tässä alla olevassa kuvassa hiukan värimaailmaa, jota kotiimme tulee. 

Värimaailma hiukan rankassa päivänvalossa