tiistai 16. heinäkuuta 2013

Puutarhapuuhia

Uskomatonta, mutta todellakin totta. Kirjoitan tähän blogiin vielä näinkin pitkän ajanjakson jälkeen. Tuntuu, että ollaan asuttu omaa kotia jo todella kauan. Kuitenkaan täysin valmista ei ole vielä ollut pitkään ja onko vieläkään?

Ensimmäisenä kesänä suunniteltiin innokkaasti istutuksia vielä niin kovin multaiselle pihalle, jossa alkoi olla havaittavissa jotain hentoa nurmen kasvua. Tuolloin tehtiin vielä maalauspuuhia hyvin helteisessä säässä. Viime kesää vietimme jälleen pihalla aktiivisesti joka ilta pikkumiehen uniaikoihin. Istutimme pensaita ja puita sekä perennoja. Osa kasveista joutui vain pikaisesti maahan johonkin sijoituspaikkaan, josta ne tulisimme vielä siirtämään toisaalle. Tänä kesänä olemmekin siirrelleet pensashanhikkeja, jasmikkeita ja paljon perennoja.

Olen melko tyytyväinen takapihan puolivarjoiseen perennapenkkiin, jossa kasvaa kuunliljaa, japaninjaloangervoa, päivänliljoja, jaloritarinkannusta, muutama verikurjenpolvi, syysasteria ja jotain muuta perennaa, jonka sain viime syksynä työkaverini siirtolapuutarhasta. Täytynee laittaa tänne tunnistuskuva. Haluaisin penkkiin vielä särkynyttä sydäntä.

Perennapenkin viereessä kasvaa yllättävän menestyksekkäästi rodoja, joiden selviytymisestä en ollut kovinkaan varma. Rodot kun viihtyvät vain vaivoin täällä IV-vyöhykkeellä. Kauniisti ne kukkivat viime kesänä ja kestivät kovan pakkastalvenkin. Suojasin niitä keväällä hiukan havuilla, mutta mielestäni suojaus oli kuitenkin puutteellinen ja pelkäsin niiden puolesta. Tänä kesänä rodot kukkivat hieman vaivalloisemmin kuin viime vuonna. Pohdin voisinko lisätä penkkiin vielä muutaman rodon - niitä istuu nyt vieretysten kuusi kappaletta ja kun ne kukkivat kaikki kesäkuussa, on loppukesä sitten ainoastaan vihreää maisemaa. Mielestäni niiden kanssa pitäisi löytää jokin heinäkuussa kukkiva samanlaiseen ympäristöön soveltuva perenna.

Yksi parhaimpia istutuksia meillä kuitenkin on havupenkki, jonka siirsimme viime kesänä etupihan kahdesta erillisestä penkistä yhdeksi penkiksi takapihalle (tuntuu, että kaikki siirtyy etupihalta takapihalle). Istutuksessa on kaksi pallotuijaa, neljä kartiokuusta ja sinilaakakatajia sekä riippahernepuu. Tällainen istutus on kovin helppohoitoinen ja kun nostimme sen luonnonkivillä ympäröityyn kohopenkkiin, se istuu ympäristöön erinomaisesti.

Takapihalle teimme tänä kesänä myös pienimuotoisen kasvimaan, jonka antimista olemme jo saaneet nauttia. Kasvimaalla kukoistavat salaatit, mansikat, perunat ja hieman huonommalla menestyksellä yritit. Mielestäni olemme kuitenkin ylittäneet odotukseni tässä, sillä minkäänlaista kokemusta ei ollut kummallakaan kasvimaan perustamisesta saatikka sitten hoidosta. Ihan parasta on tuoreet salaatit, joista voi nauttia joka päivä. meillä ruukkusalaatit jotenkin unohtuvat jääkaapin alahyllyille ja menevät kesällä hyvin nopeasti huonoksi. Tämä on niin paljon parempi vaihtoehto!

Etupihalla asiat ovat hiukan rempallaan. Halusin poistaa toiselta puolelta pihaa yhden kivimuurin ja tämä tietenkin vaati traktoria kauhoineen mylläystyöhön. Nurmikko tuli tallattua ja näyttää hiukan kitukasvuiselta. Halusin myös hajottaa palasiin sen valtavan suuren perennapenkin, josta kasvit eivät oikein erottuneet edukseen. Niinpä osa perennoista siirtyi sinne takapihan perennapenkkiin ja osan hajotin kolmeen pieneen penkkiin etupihan sisäänkäynnin kulkua mukailemaan. Penkit sijoitettiin siten, että niiden taakse jäi paikat pihavaloille. Penkit ovat kuitenkin vielä täysin keskeneräisiä ja niihin tulisi hankkia rutkasti kuoriketta, sillä multa kuivaa etupihalle paahtavan auringon ansiosta erittäin nopeasti ja meillä ei ole kuitenkaan sellaista puuterhuria, joka päätyökseen hoitelisi istutuksia. Joku näissä istutuksissa minua kovasti epäilyttää. Ovat etupihalla ja niiden pitäisi näyttää aina hyvältä - toisin sanoen jokaisessa penkissä tulisi olla jokin kukkiva kasvi koko ajan. Näin ei ole tällä hetkellä.

1. penkissä on kevätesikkoa, päivänliljaa, saksankurjenpolvea ja verikurjenpolvea. 2. penkissä pari pensashanhikkia, päivänliljoja, sammalleimuja ja jälleen verikurjenpolvia. 3. penkissä puolestaan enää saksankurjenpolvia, päivänliljoja ja sammalleimuja. Täytyy pohtia tarvitsisiko penkkeihin lisätä vielä multaa ja saada istutuksia korkeammalle ja näin myös enemmän esille. Pohdin myös sitä, miltä ne mahtava näyttää sitten kun niiden taakse sijoitetaan korkeat valaisimet. Aion ripotella kiviä valaisimien ympärille, jolloin valaisin ikään kuin sulautuu myös osaksi perennapenkkiä. Toisaalta minun ei pitäisi arvostella keskeneräistä näin paljon, vaan odottaa ensin kuorikkeen tuloa ja katsoa sitten uudelleen.

Etupihalla on tietenkin jäljellä vielä se yksi perennapenkin jämä ja siinä tarvitsisi tehdä hiukan lapiohommia ja tuoda paikalle nurmikonsiementä. Alla saattaa tosin vielä odottaa yllätys, ja voi olla ettemme saa tätä kohtaa samaan tasoon muun nurmikon kanssa, sillä muistelen hämärästi, että perennapenkki oli osittain jonkin suuren lohkareen päällä.

Parasta etupihalla tällä hetkellä on kolmen suuren kivilohkareen välistä esiintyöntyvät aivan hurmaavat värililjat! Näistä täytyykin ottaa jokin kuva tänne tuomaan eloa kuvattomaan blogiin. Voisin kuvata myös hirsitalomme ulkoapäin, niin tulisi sekin ikuistettua.

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Kiviset ja multaiset, mutta hyvin onnelliset

Omassa kodissa asuminen on sitten aivan upeaa. Ei muuta voi sanoa. Onhan muutos meille ollut hyvin suuri monessa suhteessa. Muutimme sekä motivaatiokämpästä uuteen omakotitaloon että myös kaupungista maalle. Luonnon läheisyys on meille ollut suuri ilo. Linnut jaksavat yhä lauleskella aamusta alkaen ja meistä on hyvää vauhtia kehittymässä melkoisia lintubongareita. Paras havainto tähän mennessä on ollut viimeviikkoinen räiskyvän keltainen lintu, kuhankeittäjä ja se urospuolinen versio. Aika upea ilmestys!

Omassa kodissa on jo verhotangot sekä verhotkin paikoillaan. Vallilasta tilatut pellavapaneelit maksoivat kuutisen sataa, mutta ovat olleet sen veroiset - yksinkertaiset, eivätkä piilota kokonaan upeita hirsiseiniä olohuoneessa ja tupakeittiössä. Muutoin sisustustyöt ovat vielä pitkälle keskeneräisinä. Aulasta puuttuu edelleen senkki ja kaksi makuuhuonetta (lastenhuone ja vierashuone) odottavat vielä todellista somistamista. 
 
Pihatyöt kuitenkin ovat nyt käynnissä toista viikkoa. Tontilla on möyrinyt kolmenlaisia järeitä koneita. Kiveä on pyöritelty, nosteltu, aseteltu ja pengerryksiä muodostettu, tasoja rakenneltu. Tänään konetyöt jatkuvat vielä ja toivomme, että valmista tulisikin vielä tämän päivän aikana niiden osalta. Sen jälkeen varsinainen käsityöosuus saa alkaa. Luvassa on nurmikon pohjustustöitä, kylvöä ja istutuksia. Näitä riittää varmasti pitkälle syksyyn. Pihalle piirrustin Itä-Etelä -suuntaan varsinaiset oleskelualueet kun taas pohjoisessa on lähinnä hyötypihaa ja lännessä sisäänkäynti autotalleineen ja parkkialueineen.

Kasvien on tarkoitus olla tähän normaaliin ympäristöönsä sopivia. Suunnitelmissa on ainakin katajaa, kanervaa, tuijia, varjoliljaa, kuunliljaa ja pensaista puolestaan jasmiketta ja lumipalloheittä, puista jotain hedelmäpuuta (ehkä omenapuu). Suurimmalle osalle näistä kasveista on jo paikat tiedossa. Pensaita istutetaan etupihan pengerryksien nurmirajaan, samoin hedelmäpuiden paikka on etelä- ja länsipihan rajoilla. Kovin paahteisia paikkoja pihallamme ei ole, sillä olemme jättäneet pihan reunoille valtavia petäjiä, jotka kuumimpina aikoina varjostavat osaa itä- ja eteläpihoista.

Vaikka tekemistä pihoissa riittää varmasti nyt ja tulevaisuudessa niin piha on aivan ehdottomasti unelmapihani. Mitään muuta en koskaan olisi voinut pihalta toivoa. Tämä piha tarjoaa monimuotoisuutta, luonnonmukaisuutta (kaikki kivet ovat omalta tontilta) ja mielenkiintoisuutta. Olen aivan ihastuksissani! Tervetuloa vaan katsomaan tätä hiomatonta timanttia!

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Voiko ihanammin aamu enää alkaa!

Eilinen oli ensimmäinen muuttopäivä, tai paremminkin muuttoilta, sillä raksamies vapautui muuttoon klo 16 ja alun perin suunnitelmissa oli viedä joitain tavaroita illalla ja jatkaa sitten toden teolla lauantaina. Arvatenkin olimme niin innoissamme tästä suuresta muutosta, että ehdimme eilisen aikana jo tuoda paikoilleen muun tavaran ohella olohuoneen sohvan, ruokailuryhmän, ja mikä tärkeintä sängyn. Niin, olemme nyt nukkuneet ensimmäisen yön Havurinteellä, nams.

Koiruus otti koko muuttopäivän varsin löysin rantein. Aivan lopussa se vasta heräsi todellisuuteen ja alkoi vastahakoisesti katselemaan meitä käsittäen, että edessä on automatka. Matka taittui ihan mukavasti pakussa, pienehkö koiramme kiipesi miltei heti lähtökuopissa istumaan syliini - pelkääjän paikalle. Yöllä havurinteen herraskoira piti huolen siitä, ettei meille tule tunkeilijoita ja haukahtikin muutamaan otteeseen vieraita ääniä. 

Pian jatketaan punnerrusta ja tuodaan kirjoituspöydät, kirjahylly kirjoineen ja tietenkin varaston sisältö kotiin. Täytyy sanoa, että kyllä tämä muutto on paras muutto ikinä!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Loppujupinoita

Tällä viikolla sähkömies teki viimeisiä päiviä töitä kodissa. Loputkin pistorasiat, katkaisijat, spotit ja työtilan valaisimet saivat paikkansa kodissamme. Raksamies teki jälleen pitkää päivää ja puunasi viikonlopun jäljiltä yhteisen urakan jälkeen pesemättä jääneet ikkunat, lattiat ja vaatekaapit. Raksanainen puolestaan pakkasi motivaatioloukussa ja uuteen kotiin onkin kulkeutunut monta laatikollista ja jätesäkillistä tavaraa raksamiehen kyydissä. Liinavaatteet ja pyyhkeetikin ovat jo paikoillaan uusissa kaapissa, oih ja uskomatonta, mutta totta - uusia mahtuu vielä lisää. Voi tuota kaappitilan ylellistä määrää. 

Toki on edessä vielä paljon tekemättömiä töitä eikä tässä päästä sammaloitumaan kovinkaan pian. Sisällä sittenkin vielä muutama silaus mm. pyyhekoukut, verhotangot ja tietenkin se varsinainen sisustaminen. Ulkona tekemättöminä toki ne pihat ja ulkomaalaus - tehdään tulevina iltapuhteina. Ihan pikkujuttu!

Piipahdin tänään Sokoksella sisutustyynyjä ja verhoja näpläämässä, vaikka tarkoitus olisi ollut olla palauttamassa työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen lopullisia palkkatietoja vakuutusyhtiölle, mutta sepä oli jo ehtinyt sulkea ovensa. Siinäpä bussia odottaessani ehdin hyvin ostamaan ihanat pellavatyynynpäälliset! Melkein yhtä hyvä teko..

Varsinainen muutto alkaa perjantai-iltana. Ehdin siis vielä huomisillan ja koko perjantain pakata vimmatusti. Nyt tämä ei niin pahalta tunnukaan. Erityisesti helpottaa se, että loppusiivous tulee ulkoa ja itse voi varsinaisen kamojen roudaamisen jälkeen keskittyä purkamiseen ja muuttopölyjen puunaamiseen uudessa kodissa. Ja tietenkin saunomiseen, ah. 

Mitä muuta tähän kaikkeen liittyy: kaikki on väsyneitä. Siitä esimerkkinä se, että eilen aamulla raksamies jätti avaimet kotiin ja tuli sitten appilan pakulla hakemaan raksanaisen avainta töistä. Tänäaamuna raksanainen sulki oven töihin suunnatessaan ja samalla ymmärsi,e ttä se eilen nipusta irrotettu avain oli jäänyt eteisen lipaston päälle. Niinpä raksamies kiikutti sitten vuorostaan omaa avaintaan kesken työpäivänsä raksanaisen työpaikalle. 

Näiden kommelluksien lisäksi pari päivää sitten koiramme avasi pahvilaatikon, johon oli varastoitu joitain koirulin tarvikkeita. Sisältönä oli mm. muovinen pentuajan juomakuppi, muutamaan kertaan riepoteltu lelumetso, talvitakin säilytysmuovi ja jonkin koiranmuonaostoksen kylkiäisenä saatu "pennusta koiraksi" opetusvideo. Voitte varmasti jo kuvitella miltä kotona näytti raksanaisen töistä kotiin saapuessa..hauskinta oli kuitenkin se, että keskellä olohuoneen mattoa lojui paketistaan avattu opetusvideo ikään kuin vihjeenä, että kaikki ei ole mennyt ihan nappiin tuossa kasvatuksessa..sitten jo hiukan naurattikin.

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kuva, toinenkin

Niin siinä vaan käy, muuttopäivä lähestyy ja koti alkaa olla valmis. Alla kuvassa omasta mielestäni todella hyvä lattiavalinta koirakotiin, Tarketin Sherwood Oak Suede. Ihastuin kyseiseen lattiaan jo internetissä sisutuksia ihastellessani. Tuossa vaiheessa taisimme vasta olla niissä kivisissä ja soraisissa puuhissa, joten oli pakko käyttää aikaa myös unelmoiden jostain valmiista. Lattia löytyikin onneksemme paikallisesta liikkeestä ja saimme jälleen kannattaa alueella toimivaa yksityistä toimijaa.

Lattia on edelleen mieleeni, enkä missään vaiheessa ole tullut katumapäälle. Lattialistat hankimme paikalliselta toimittajalta, jonka sahalla noinkin söpöt kuviot listoihin uurrettiin. Seinän värinä tässä Tikkurilan ajopuu, joka myös hyppäsi esille värikarttoja ensi kertaa katsoessamme. Suurin osa sisustuksen valinnoista onkin käynyt erittäin (liiankin?) helposti. Tästä syystä sitten raksalle meno uusien sisustustöiden jälkeen oli usein varsinainen jännitystarina. Kukapa noviisi sitä ennen näitä puuhia tietäisi osaako sommitella värejä yhteen, vaiko eikö. Maalattua on vissiin tullut viimeksi lukiossa. Siitähän, ei juurikaan ole aikaa :)



Tässä katsaus saunaan. Tämäkin on sellainen tunnelma, josta olimme jo kauan unelmoineet. Tiesimme miltei heti,e ttä lauteiden on oltava vastakkain toisiaan, valaistuksen on oltava hämärä ja tunnelman hiukan savusaunamainen. Lauteiden materiaalia ja väriä pohdimme hetken, mutta tämä oli selvästikin juuri oikea valinta. Vaaleus keventää mukavasti hämärää tunnelmaa. Kiukaasta puuttuu vielä kivet, eikä ensimmäisiä löylyjä ole vielä heitelty. Mutta varmaankin aika pian..


Tunnelmantuoja

"Terve löyly, terve lämmin, terve kiehuva kivonen, puun löyly,
häkärän lämmin, kiven kiukku-hengelisen!
Lähe nyt pois jo hiien hönkä, himmene paha häkärä, syömästä, kaluamasta,
tämän ihmisen ihosta, tämän pojan polven päästä!"
Suomalainen kansanruno


Rentouttavaa viikonloppua kaikille toivottavat havurinteen herrasväki!




sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Nopea tilannekatsaus

Putkimiestä ei sitten näkynyt sovittuna ajankohtana, eikä mitään ilmoitustakaan kuulunut. Raksamies soittelikin sitten perjantaina LVI liikkeeseen asiaa selvitellen. Oli kuuleman mukaan joku hankala case, joka piti saada valmiiksi kuun vaihteessa. Mielestäni on aivan uskomatonta, että rakennusalalla tällainen on aivan tavanomaista. Kenenkään ei näemmä mitään tarvitse ilmoitella itsestään, mikäli myöhästyy tai peruu kokonaan tulonsa. Tästä tietenkin voi lähteä liikkeelle melkoinen lumipalloefekti. Saa nähdä mitä tässä vielä tapahtuu..nythän siis olemme virallisesti irtisanoneet vuokra-asuntomme ja elämme uskossa, että putkityöt ja sähkötyöt on valmiina pääsiäisen, viimeistään vapun tienoilla.

Eilen käytiin muuten viemässä Havurinteelle pesukone, jonka matka uuteen kotiin taittui oikein hyvissä tunnelmissa anoppilasta saakka. Kaveriksi se sai koiran, joka syystä tai toisesta tykkäsi pitää nenuaan pesukoneen nurkkaan tuettuna. Kenties ikävöi anoppilaan ja nuuskutti siitä tuttua tuoksua ;) Tämä pesukoneen siirto tapahtui siis viikonloppureissun ja n. 1000 ajokilometrin jäljiltä, eikä kukaan ollut edes rätynen. Hyvä me!

Koiruus ei ollut aikoihin käynyt Havurinteellä, ja voi sitä iloa kun se pääsi ensimmäistä kertaa tassuttelemaan valmiille lattialle. Oli todella hienoa nähdä kaveri niin iloisena siinä ympäristössä. Lämpöjäkin oli hiukan nostettu ja tunnelma oli kovin kodinomainen kun kaikki lattialistatkin tuntui olleen paikoillaan. Katosta roikkui vielä joitakin johtoja sieltä täältä. Mutta mitä minun silmäni sitten näkivätkään: keittiö oli jo aivan toista maata kun kodinkoneet oli nostettu paikoilleen. Vau. Sähköt niihin edelleen on liittämättä, mutta kädet ristissä odotamme, että sähkömies pääsee paikalle tällä viikolla. Odotan niin sitä hetkeä kun sähkömies ilmoittaa tehneensä sähkötyöt.

Saunakin oli viimenäkemältä muuttunut todella paljon - se on nyt valmis! Voi, miten olen tyytyväinen tuohon meidän kylpyhuoneeseen ja saunaan.

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Viimeistelyä ja vieraita

Viime viikonloppuna raksalla kävi jälleen ystäviä tutustumiskäynnillä. Suosittelen muuten muillekin pienen ja vilkkaan arvioijan käyttöä raksalla - melko nopeasti huomaa, jollei ole muistanut ottaa huomioon lapsiperheiden tarpeita :) Nyt on sitten ekat vaipatkin Havurinteellä vaihdettu! Hurray! 

Miltei kaikki pinnat (lattialaminaatit, laatat, kattopaneelit, tapetit ja sisämaalit) olivat paikoillaan ja saunaakin oltiin alettu rakentamaan. Joitakin listoja puuttui edelleen, samoin kuin sähkötöitä ja valaistusta. Tällä viikolla odotamme myös putkitöitä tehtäviksi ja saamme vihdoin paikoilleen myös hanat ja pytyt. Mitä unohdan vielä?

Irtisanomisilmoitus motivaatiokämppään on jo tulostettu ja se tullaan toimittamaan tällä viikolla vuokranantajalle. Ihanaa päästä tästä kurjasta kämpästä eroon. Alla hiukan tunnelmia taannoiselta tapetointikurssilta.


Pituus on näissä puuhissa etu

Tässä hyvin palvellut jakkara..

Vatupassi kokeneissa käsissä